Maybe a new one?

Turhankin paljon aikaa on kulunut viime postauksesta. Sitäkin enemmän tapahtunut.

Aattelin, että kuitenkin uudistaisin sivua vähän ja postailen sitä mukaa kun kerkiän.:)

Postailu viivästyi ja jäi kun Lenni sairastui viime joulukuussa vakavasti ja sai flunssan jälkitautina pahan meningokokki B bakteerin aiheuttaman sepsiksen, eli verenmyrkytyksen. Kokemus oli sen verran raastava, että käytännössä kaikki ylimääräinen jäi pois. Onneksi kuitenkin Lenni taisteli ja parani upeasti ja urheasti. Elämä voitti. Oltiin molemmat mieheni kanssa henkisesti aika kulutettuja kaiken jälkeen. Kaikista pahinta on kun oma lapsi sairastaa niin pahasti eikä voi tehdä mitään. Katsoa vaan vierestä, silittää ja olla. Toivoisi vaan kaiken sairaudesta itselle ja lapsen pois kaikesta siitä kivusta ja pahasta. Toinen on niin pieni, urhea ja viaton. Onneksi taistelija. Tähän mainittakoon, että ÄIDIT: LUOTTAKAA PERSTUNTUMAAN! Tosiaan käännyttivät meidät silloin Jorvista virustautina takasin kotiin. Onneksi vähän asioista lukeneena osasin epäillä jotain muuta iholla näkyvien pienten verenpurkaumien eli petekioiden takia. Onneksi mentiin takasin. Oli tunneista kiinni ettei Lenniltä olisi jouduttu vähintääkin amputoimaan kehonosia saatika että poika selvisi hengissä ilman minkäänlaisia jälkiseuraamuksia. Kun mentiin takaisin Jorviin niin hoitajat ja lääkärit nauroivat päin naamaa kun sanoin että epäilen meningokokkisepsistä. Lennin vointi oli kuulemma liian hyvä taudin normaaliin kulkunopeuteen nähden (siitä jälkeenpäin ajateltuna kiitos aiemmin mainitsemilleni flunssakuulia, jotka parantavat kehon omaa vastusta tauteja vastaan. Sanoivat että Lennin keho pystyi poikkeuksellisen pitkään estämään taudin etenemistä.), ja yksikin sanoi että 15 vuoden kokemuksella vannon että tämä on virustauti. AH! Se ilme kun selvisi että olin oikeassa, koko ajan. Sekä lääkäri että hoitaja tulivat pyytämään henkilökohtaisesti anteeksi. Ja mikä tärkeintä, Lenni sai ansaitsemansa hoidon. Kyllä äiti lapsensa tuntee, hyvässä ja pahassa. Lenni on aina ollut hyväntuulinen pikkumies ja tiesin että vaikka tyyppi hymyili ja muuten "voi liian hyvin" - kaikki ei ollut hyvin. Myös lähiomaiset ja kaikki Lenniä hoitaneet sai estolääkityksen. Tauti on pahimmillaan melkoisen fataali, mutta onneksi todella harvinainen.

Tästä kaikesta selvittyämme oma työtapaturmani marraskuussa (repeytynyt trapeziuslihas) nosti päätään. Ja monen asian summa (lihasturvotuksen aiheuttama skolioosi, hermopinteet, mahdollinen vestibulaarineuroniitti, stressi...) johti siihen että tammikuussa ollessani yksin kotona Lennin kanssa jalat kertakaikkiaan lähtivät alta. Menin pitkin seiniä ja luulin että kuolen siihen paikkaan johonkin aivoinfarktiin. Sain soitettua ambulanssin ja päädyin Jorvin kautta Meilahteen ja takaisin Jorviin, jossa olin 1,5 viikkoa Neurologian osastolla ja käytännössä opettelin rollaattorin avulla kävelemään uudestaan. Sain myös fysioterapiaa ja paljon lihasrelaksantteja jolla skolioosia ja hermopinteitä saatin avattua. Päätä kuvattiin eri laitteissa ja otettiin selkäydinnäytteitä ja yäk kaikkea mitä ei pitäisi tän ikäisenä joutua kokemaan. Tai minkään ikäisenä. Samassa huoneessa oli semmoinen maailman sympaattisin ja super kovaa kuorsaava Alzheimer mummeli Aino. Ainolla oli vissiin ollut myös jonkinlainen aivoinfarkti, puhuminen, syöminen ja kaikki yleistoiminnot vaativat vähän apua. Sanoja tuli yksi tai kaksi kerrallaan, toinen puoli taisi olla kokonaan halvaantunut. Siellä oli myös toinen kuorsaava mummeli, joka myöskin oli aivan ihana. Kun paranin, auttelin mummeleita, luin hesaria ja yhdellä kun oli muistivaikeuksia autoin lääkärin kanssa. Yhtenä päivänä lounaalla luettiin lehteä yhden mummelin kanssa ja hoitaja tuli sanomaan että "kuules nyt, saat lopettaa tuon muiden auttamisen täällä. Meillä kaikki on omillaan." Joo-o, siinäpä meillä kiteytettynä Suomen perusterveydenhuollon ajattelumaailma. Kirosanoja.

To be continued... Nyt meen nukkumaan välissä, palaan huomenna.xo H

Just hangin' with me homies

Ja taas vierähti viikko, humps. Ja kääk, ens viikolla TÖIHIN....... Joo-o, saas nähä mitä siitä tulee. No onneks onpi kuitenkin vaan 15h/vko eli muutama ilta ja ehkä yks viikonloppuvuoro välillä. Not bääd. Eikä pikkumiehen tarvii mennä vielä hoitoon kun saadaan miekkosen kaa sumplittua se silleen kätevästi että oon kuitenkin periaatteessa vielä hoitovapaalla eli Lennin kanssa päivät. Toisaalta ihan kiva mennä töihin. Vähän vaihtelua tähän vauvaelämään ja pääsee hiplaamaan taas paljon ihania vaatteita, näkemään työkavereita ja saa vieläpä vähän ylimääräistä. Noh, katotaan mitä sanon kuukauden päästä.;)

Tosiaan viikko meni taas ihan älyttömän nopeesti. Oli taas joka päivälle jotain ohjelmaa ja sitten vielä ollaan painittu noiden öiden kanssa. Aikamoista. Siihen nyt samaan syssyyn Lennille tuli joku virus ja pikkunen on ollut vähän pipinä. Ollaan laitettu homeopaattista korvahaudetta, flunssatippoja ja -kuulia ja onpi auttaneet aika hyvin. Laitan vähän kuvia noista Lennin homeopaattisista flunssanhoitolääkkeitä, jotka toimii hyvin nimenomaan alkavaan flunssaan tai virusperäisiin tauteihin, joihin ei antibiootit auta.



Tossa on tuo korvahaude. Siinä laitan kahteen Lennin villalapaseen (sukkakin käy) hyvin silputtua sipulia joka on lävikössä huuhdeltu kiehuvalla vedellä (ei kuitenkaan liikaa ettei sipulit pääse kypsymään). Yhteen hauteeseen menee 1/4 sipulia per korva. Laitan siis sipulit lämpiminä lapasiin joiden päälle (siis korviin päin) setin mukana tulevaa villaa (aika samanlaista kuin värjäämätön huovutusvilla), jota otan pienen tukon, muotoilen hieman litteäksi ja korvan peittäväksi ja tiputan keskelle 2-3 tippaa Laventeli-Johanniskraut (en tiiä mikä on suomeksi) -öljyä. Sitten sidon sukkahousut pannaksi ja laitan paketin korvien päälle hautumaan ja lopuksi vielä löysä pipo päähän ja annan olla niin kauan kuin vauveli antaa tai sitten siihen saakka kun ovat viilentyneet. On todella tehokas korvatulehduksen estäjä (ei siis korvaa antibiootteja, mutta voi toki käyttää antibioottihoidonkin yhteydessä) ja voi tehdä monta kertaa päivässä. Siinä myös vieressä nuhanenää avaava lampaanrasvapohjainen balsami Engelwurzbalsam nenän alueelle ja hengitystä helpottava (Vicks -voiteen tyyppinen) Thymian-Myrte Balsam rintaan ja selkään. Ihan keittosuolanenätippoja ollaan käytetty Nase Frida-niistäjän kanssa ja hyvin toimivat yhdessä noiden kanssa, vaikutus ei tosin ole kovin pitkä. Tuosta puuttuu vielä Weledan Ferrum Phosphoricum comp.-flunssakuulat (alla), joita voi antaa imeskeltäviksi (tutti perään) 5 kuulaa kolmesti päivässä ja korvatulehdusta estävät Otovowen-tipat, joita alle vuoden ikäiselle laitetaan 2-4 tippaa n.1/4 tl:aan hedelmäsokeria.
Lennillä oli myös ripuli ja kaikki varmaankin jo tietää että silloin nesteytys on hirmuisen tärkeää ettei pikkuinen pääse kuivumaan. Vatsaa voi helpottaa esim. vauvojen omalla (jo 1. viikosta lähtien sopivalla) fenkoliteellä, johon voi lisätä 3-4tl hedelmäsokeria ja hyvin hyvin vähän lisäaineetonta suolaa, joka auttaa nestetasapainon ylläpitämisessä. (keitetty vesi käy myös hyvin, jos ei omista fenkoliteetä)



Mahakipuun loistava (myös koliikkiin) on kirsikankivipussi, joka lämmitetään mikrossa ja laitetaan masun päälle, myös Weledan Baby Bäuchleinöl (mahanhierontaöljy) on hyvä (vatsaa pitää muistaa hieroa hyvin kevyesti ja kellonsuuntaisesti). Vieläkin ovat tuoreessa muistissa ne tunnit kun kannettiin Lenniä kaikissa maailman asennoissa ympäri asuntoa kun pikkumiehellä oli kevyttä vatsahulinaa ja kaikkea kokeiltiin! Koliikkiin Suomesta saatavat Cuplaton ja Disflatyl eivät mielestäni tehonneet lainkaan, kuitenkin jälleen Saksasta saatava Lefax (vieläpä kätevässä pumppupullossa) tuntui toimivan paremmin. Mikään ei kuitenkaan voittanut Hug-a-bubin kantoliinaa, josta tuli ihan ehdoton suosikki. Tosin nyt se on muisto vaan. On tää tyyppi aikamoinen väkkyrä nykyään. Koko ajan on johonkin matkalla, myös öisin. Tou! No, ehkä tääkin menee ohi ajallaan. Laitan tähän vielä jotain Lennin käytössä olevia tykötarpeita, mistä tykätään kovasti.



Ihan PARAS pyllyvoide pahimpaankin ihottumaan tuo Weledan sinkkivoide. Käytössä päivittäin, kuin myös Weledan kehäkukka-vauvaöljy joka sopii myös hyvin vauvahierontaan ja lämmittää näin syysvilpoisella. Kesällä oli käytössä kevyempi lotion versio, joka oli myös ihan loistava ja sopii juurikin kesäkäyttöön. Noin kerran viikossa pestään pikkumies ihan vauvashampoolla (muuten vedellä vaan) ja nyt käytössä tuo Nature Babycaren versio joka toimii hyvin. Tykkäsin kyllä enemmän Weledan samaiseen kehäkukka vauvasarjaan kuuluvasta shampoosta/pesunesteestä (koostumus pehmeä ja tuoksu parempi), mutta kyllä tuokin menee ja toimii hyvin. Tautropfenin Baby Balsam OLI aivan mielettömän hyvä nimenomaan korvien taakse, kaulaan, kasvoihin ja taipeisiin tai hetkellisiin ihottumiin, mutta se tietenkin otti ja loppui ja sitä ei saa tietääkseni Suomesta (sekin kun on Saksasta), plus että se on melkoisen kallista. Mutta TODELLA HYVÄÄ! Siksi laitoin sen tuohon kuitenkin, jos joku vaikka löytäisi sen jostain.;) Ja sitten vielä tuo masunhierontaöljy joka tuoksuu ihanalle. Tykkäämme.






Osanit -kuulat on tarkoitettu vauvojen hampomiseen, eli hampaidentulon aiheuttamaan mahdolliseen kipuun, kutinaan ja ärsytykseen JA ne toimii, ainakin yleensä. Niitä annetaan imeskeltäviksi 7 kuulaa ja tutti perään, ja voi antaa vaikka 15 min välein. Hampomiseen meillä on myös Dentinox-geeliä, jota hierotaan suoraan ikeneen ja se rauhoittaa ja puuduttaa aika lailla välittömästi. Molemmat ovat homeopaattisia valmisteita. Lisäksi meillä on viilennettävä purulelu, joka laitetaan hetkeksi pakastimeen ja sekin on ollut ihan loistava apu. Weledan Wind- und Wetterbalsam on tosi hyvä näin kylmällä ulkona ja suojaa pikkuisen herkkää hipiää. Kestovaippailun lisäksi kotoa lähdettäessä käytämme Nature Babycaren biohajoavia maissinkuorikertiksiä, jotka imukyvyllään JA mukavuudellaan ovat voittaneet tähän mennessä myös kaikki kilpailijansa. Olemme muutamaan otteeseen joutuneet käyttämään Pamperseja, Liberoja, Muumivaippoja ja X-tran vaippoja ja NB on peitonnut kaikki. Ainoa huono puoli niissä on, että jos ulkokuori kastuu se alkaa irrota. Myös NB:n pyllyliinat ovat hyviä ja tuoksu on tosi hyvä kilpailijoihin nähden. Ja ne ovat tietenkin biohajoavia ja ympäristöystävällisiä. NB:n tuotteita saa harmi vaan ainoastaan S-ryhmän kaupoista.

Studiosessioiden siirtymisen takia en saa musaa tänne vielä hetkeen, mutta PIAN!!;)

Nyt on pakko hilpasta nukkumaan, tässä vielä parit kuvat viime viikolta, niin ja pari tuolta toissaviikon Loosen keikalta, saatiin joku miljoona kuvaa mailitse joltain fanilta (?) joka oli ollu kuvaamassa.. Vahinko vaan että kaikissa mulla on joku ihan separi tai jotenkin kakkahätäinen ilme, mut tossa nyt pari.x)



















Oli vaunuissa yks Stevie Wonderi tänään, uujee. NYT ÖITÄ!

XXO

H

Huh, mikä viikko!!

Maanantai meni ihan siivillä kun päivällä hengailtiin Lennin kanssa kaupungilla, käytiin kirjastossa ja illaksi menin luennolle (miehet oli keskenään) ja sieltä suoraan duunin henksumyynteihin (oh dear), josta ei ikinä pääse tyhjin käsin ulos. Tällä kertaa ostelin aikamoisen läjän tavaraa jota hiki niskassa kannoin kahdessa isossa jätesäkissä kotiin, huoh. Sorruin ja ostin karvaliivin! Tou! Tähän Sannalla voisi olla sanottavaa...x) Jouduin myös tekemään inventaarion mun vaatekaappiin, josta iso osa joutui lähtemään uusien tieltä. Mutta oli jo aikakin hankkiutua muutamista eroon, aina se vaan on yhtä vaikeeta. Mammavaatteet meni kellariin odottamaan joko seuraavaa kaveriäippää tahi vaavia (not likely to happen soon :D). Mutta enhän mä nyt vaan itelleni shoppaillut, ostin miehelle ison kasan ja Lennille jotain pientä, hirveesti en löytäny, kummitytöllekin jotain, äipälle housut ja bleiserin ja meikkejä jakelin kavereille. (kuvia en kerenny tosta kasasta räpsimään kun se jo siivosi itsensä johonkin, zori!)

Tiistaina jäin sotaleskeksi kun miekkonen suuntasi Santikseen kertausharkkoihin (aka malebonding in the woods). Onneksi mut pelasti Lennin ihana kummitäti Julia, jolta sain apua iltamenojen ajaksi ja tietty ihanaa laatutyttöaikaa. Tiistai-ilta meni bänditreeneissä ja Lenni olikin jo nukkumassa kun tulin kotiin, snif. Julian kanssa käperryttiin peiton alle ja katottiin vielä leffa. Oli ihanaa! Vaikkakin yöunet jäi aika lyhyeksi kun Lennin yöt on vähän mitä on..

Keskiviikkona oli keikka illalla Bar Loosessa. Oltiin siellä Agnary-nimisellä kokoonpanolla, jossa laulan sillon tällön taustoja. Oli tosi hauskaa! Samalla keikalla oli myös Berlin nun ja Get me nimiset poppoot jotka oli molemmat loistavia! Berlin nun oli kyllä ihan mieletön!! Ihania tyttöjä ja ihan sairaan hyviä kaikki! Taas tulin kotiin kun Lenni oli jo nukkumassa ja yö oli näin lyhyt ,, .

Torstaina oltiin ihan kahestaan Lennin kaa. Leikittiin ja hengailtiin, siivottiin, käytiin kävelyllä. Vähän väsynyt kyllä olin.

Yö oli hankala kun tyhmä yritin yksin vierottaa Lenniä pullosta, mitä se siis on vaatinut väh. tunnin välein öisin eikä muuten suostu nukahtamaan mitenkään. Se kevyesti osoitti mieltään ja viideltä silmäpussit Siperian kokoisina luovutin. Kuitenkin yö oli sen verran rikkonainen etten nukkunut ollenkaan kun vasta päivällä Lennin kanssa päikkäreillä ja siinä vaiheessa olin jo niin nakit silmillä että no, tosi nakit silmillä.

Peruttiin studiot siltä päivältä, mutta kävin kuitenkin pyörähtämässä parhaan kaverini synttäreillä, johon miekkonenkin saapui. Lenni meni mummille yökylään ja saimme molemmat nukkua yön. AH!

Eilinen päivä oli ihana! Hyvin nukutun yön jälkeen oltiin koko lössi koossa ja illalla mentiin tädin ja serkkujen kaa syömään Meccaan. NAM! Lennikin tykkäs!;)

Tänään siivoiltiin ja vaari kävi pyörähtämässä, käytiin Ikeassa ja nyt saunaan, hop!

Jotain räpsyjä viikolta:


Lime-chilimarinoitua loimulohta rucolapedillä ja mozzarellalla. Salaatti, jossa jv-salaattia, tummia viinirypäleitä, klementiiniä ja se maailman paras salaatinkastike, johon tulee puolikas hunajameloni, 0,5dl hunaja-omenaviinietikkaa, herbamarea ja viispippurimyllystä pippuria. Päällä vielä sormisuolaa.





Kylmän syyskelin pelastaja! Villasukat jalkaan ja tätä nassuun, nam! Maku on taivaallinen, ei tartte ees makeutusta.



Äippä toi mukanaan parit pekaanipähkinäviinerit! Mmm. Aika ruokapainotteista tää kuvamateriaali.:D



Välipalaleipä yam! Sitä samaista lohta, tzatzikia, rucolaa ja romainea, päällä pippuria.

Invaders must die

C'mon Dyson, let's suck sum sh*t !



Oon ihan rakastunut noihin Maison Bellen siivousjuttuihin! Ne on täysin kemikaalivapaita, sisältää luonnon eteerisiä öljyjä ja tuoksuu hyvälle ja vieläpä näyttää kivoilta! Mun ihan lemppari on sellanen jouluspray, joka tuoksuu niin hyvälle että sitä tekis mieli syödä.

Oltiin muutama viikko tuossa vähän kipeinä kaikki ja kämppä rupesi syystä tai toisesta keräämään jos jonkin sortin elämää nurkkiinsa. Aika kumma juttu. Tänään kuitenkin päätin laittaa pierusortsit jalkaan ja ottaa härkää sarvista. Tartuimma imurin- ja mopinvarteen tukka tutisten ja ylimääräiset pölyeläimet nurkista saivat kyytiä Invaders must dien soidessa taustalla. Ai että! On ehkä maailman kovin pölkkäröintibiisi!

Lenniä edelleen elektroniikka kiinnostaa ja tyyppi loukkaantuu aina verisesti kun en anna sen syödä meidän johtoja ja kaukosäätimiä. Omat leluthan on ihan boooooring kun siinä vieressä on silkkaa testosteroni- subbaria, pistorasiaa, piuhaa, kaiuttimia ja kännykkää. Taannoin ystävämme Sanna antoi puhelimensa Lennin käsittelyyn siinä toivossa että olisi sitten hyvä syy ostaa uusi kun Lenni riemusta soikeana paiskoi sitä pöytään ja lattialle. Nokiat tuntuu vaan valitettavasti olevan vahvaa tekoa Lennin huollosta huolimatta. Ehkä ens kerralla dear! Tässä Lenniä vähäsen...


Lenni mahassa vielä, kaks päivää ennen synnäriä. Soitin masulle musaa välillä. Lähinnä klassista ja vähän jazzia.


Meidän perhe.<3 Lenni n.6h ikäinen Kätilöopiston Haikaranpesässä.


Parin päivän ikäinen toukka<3


Lenni 1kk, Jou! Farkut H&M Baby, Kengät Nike Baby, arskat Lindex Baby, Nepparisvetari Ralph Lauren Baby

Hug-a-bubin kantoliina oli varsinkin ekoina kuukausina ihan ehdoton, Lenni rauhoittui siinä aina, ja itse sain kädet vapaiksi!

Tässä muutama, More to come!

Mulla ei varmaan oo ihan kaikki muumit laaksossa kun suostuin, siis KYLLÄ SUOSTUIN KÄÄÄK, osallistumaan naisten Triathloniin ensi elokuussa. Alun perin mun isän sisko (ei halua käyttää itsestään sanaa täti) soitti kun olivat naisporukalla ajatelleet osallistua että jos tulisin valmentamaan kun mulla on jonkin verran kokemusta ainakin tuosta uintipuolesta, mutta päädyttiinkin siihen että mäkin osallistun. Helkkari sentään! Saas nähä miten tytsyn käy...

Studiot siirtyi tältä päivältä ensi viikolle joten ollaan siis koko päivä siivoiltu, leikitty ja syöty. Ihana lauantai! Äippäkin oli käymässä ja värjättiin kulmat, se kun lähtee huomenna Lissaboniin keikkumaan. Siellä on joku niiden työseminaarijuttu johon saa siis ottaa avecin (se on joka vuosi eri paikassa) ja mamsukki on luvannut että pääsen ensi vuonna mukaan! Wohoo! Missä kekkerit sitten lieneekin! Can't wait!

Laitoin tänään ruuaksi tonnikalapihvejä med tzatziki och balsamico, parsaa ja peruna-parsakaaligratiinia, oli supernannaa. Mums!


Näyttää huippukokkaamiselle, mutta helppoa ja nopeeta kun heinän teko. Aika paljon ostin tällä kertaa valmiina, mutta mikäs siinä kun saa nopeasti, helposti ja halvalla.

Tarvitset:

Tuoretta tonnikalaa (tai pakaste-)pihveinä
Pakasteparsaa
Pirkka Parhaat peruna-parsakaaligratiinit (pakaste)
Tzatzikia
Tummaa, paksua balsamico -viinietikkaa
Oliiviöljyä
Maldon -suolaa
Pippuria myllystä
Luomu ruokosokeria
Tuoretta Parmesania

Laita gratiinit leivinpaperille, pellille ja uuniin (kiertoilma 200 astetta 25 min).
Laita jäiset parsat kattilaan kylmään veteen ja lisää joukkoon suolaa, sokeria ja oliiviöljyä (n. 2tl pöytäsuolaa, 1rkl ruokosokeria ja 1-2 rkl oliiviöljyä). Kiehauta ja lisää joukkoon 1 dl kylmää vettä ja anna hautua kylmällä levyllä 5 min ja valuta vedet pois. Paista tonnikalapihvit oliiviöljyssä n. 8-10 min kummaltakin puolelta tai kun ovat halutun kypsyisiä. Asettele lautaselle ja valuta päälle balsamicoa ja laita tzatzikia kylkeen. Parsojen päälle oliiviöljyä, balsamicoa ja parmesanlastuja. Ripottele vielä pihvin ja parsojen päälle sormisuolaa ja rouhittua pippuria ja tarjoile.

Swedish House Mafia - 'One' (Instrumental Version) Official Video (HD)

Mä en tiedä miks tää biisi soi mun päässä koko eilisen päivän.. Tai ehkä tästä se feat. Pharellin (I wanna know your name), mutta sama biisi.

Tämmönen nopee

Oltiin eilen vähän kylillä. Aamupesujen, -puurojen ja leikkituokion jälkeen pakkasin Lennin vaunuihin ja suunnistettiin Hellsinkiin, jossa ihanainen Sanna meitä jo odottikin. Lenniläinen simahti pariksi tunniksi ja mentiin sushille pikkumiehen vetäessä lonkkaa. Olipa ihanaa! Oltiin Fuji Villagessa, jossa on semmonen rullaava sushibuffet mikä menee sillai ympäri ja siitä voi ottaa niin paljon ku jaksaa syödä ja aikamoisia possuja me oltiin. Sit vähän kierreltiin, nähtiin Viiviä ja käytiin vähän kaupoilla. Konsta (puolisko) tuli sitten meitä vastaan ja poikien bondaillessa väänsin tuommoisen salaatin, josta tulikin superhyvä! Laitan pari kuvaa!







Salaattin tuli:
Romaine -salaatinlehtiä
Rucolaa
luumikirsikkatomaatteja
hunajamelonia
chorizoa
luomu chamembertiä
oliiviöljyä
Maldon suolaa
Pirkan Viisipippurimyllystä pippuria
Santa Marian American BBQ Kentucky Whisky-soosia (yllärinä)

Alunperin piti tehdä mun all time lempparisalaatinkastiketta lopusta melonista, mutta multa puuttui hunaja-omenaviinietikka, ja balsamicokin oli päässy loppumaan. Heitin ton soosin vähän villinä korttina, mutta sopikin tuohon tosi hyvin! Nam!